Kemijoen vesistön muokkaaminen oli Suomen suurimpia vesirakennushankkeita, jonka avulla kehitettiin Suomen infrastruktuuria sähkön tuottamiseksi.
Kemijoen vesistön muokkaaminen alkoi Kemin ja Keminmaan rajalla Isohaaran voimalaitoksen rakentamisella vuonna 1945. Sen jälkeen voimalaitosten rakentaminen jatkui pitkin Kemijokea, joen yläjuoksulle asti.
Ensimmäisiä konkreettisia merkkejä siitä, että jotakin muutosta joella on tapahtumassa, nähtiin Luusuan Itärannalla vuonna 1953.
Seitakorvan voimalaitoksen ja Luusuan kanavan rakentaminen vuosina 1958-1964 muuttivat merkittävästi paikallista elämää ja vaikuttivat alueen vesistöön, ekosysteemiin ja kalakantoihin, erityisesti vaelluskalojen elinolosuhteisiin.
Hanke tarjosi runsaasti työtä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Paikallista väestöä hyödyttivät myös tieverkoston ja muun infrastruktuurin kehittäminen sekä alueelle muodostuneet palvelut. Asutus, ihmiset ja elinkeinot joutuivat kuitenkin sopeutumaan Kemijoen valjastamiseen usein suurin menetyksin.
Kemijoen vesistörakentamisen hanke oli merkittävä insinööritaidon ja rakentamisen taidonnäyte aikanaan. Yhdysvalloista 1957 ostetun jättikoneen Marion 7400 Walking Draglinen (puomi 75 m, kauhan vetovaijeri 90 m) tuonti Kemijärven Luusuaan vuonna 1958 oli merkittävä logistinen operaatio, joka toteutettiin useassa vaiheessa. Se kuljetettiin meriteitse Suomeen ja 44 junavaunussa Rovaniemelle. Sitten se tuotiin kuorma-autojen laveteilla Pirttikosken kautta Luusuan Kulmunkiin.
Kaivinkoneen kokoamiseen osallistui noin 30 henkilöä, asentajia,
nosturinkuljettajia ja teknistä henkilökuntaa.
Työ oli vaativaa ja raskasta.
Marionin käyttö Luusuan kanavalla symboloi rakennusprojektien vaatimaa
valtavaa työmäärää ja niiden toteuttamiseen osallistuneiden
työntekijöiden kunnioitettavaa työpanosta.
Marion aloitti Luusuan kanavan rakentamisen kohti Seitakorvan
voimalaitosta 1958.
Rakennustöihin osallistui myös kaivinkone Lima ja venäläinen Aleksi.
Galleriassa olevat kuvat esittelevät Itärannan alueen vesistörakentamista vuosina 1958-1963
1953 Jokiuoman ja pengerrysten paikan-,ja maaperän tutkimusta.
Tämän gallerian aineiston ovat muokanneet Hannele Leinonen ja Jukka Similä Suomen elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan Kemijoki Oy-arkiston materiaalin pohjalta vuonna 2025.
Luusuanjärven ja koko Luusuan kylän aluetta on muutettu voimakkaasti vuosina 1958–1963 kun alueella tehtiin Kemijoen vesistörakentamiseen liittyviä vesirakennustöitä sähkön tuottamiseksi.
Luusuanjärvi ei ole alkuperäinen luonnonjärvi vaan säännöstelytoimenpiteiden seurauksena syntynyt vesialue, Kemijoen entiseen pääuomaan. Luusuan kanava kulkee Luusuan Kulmungista, ruopattuna kanavana, Neitilän alapuolelle, siitä kanava jatkuu entistä Kemijoen ruopattua vanhaa uomaa noudattaen, Seitakorvan voimalaitokselle. Etäisyys Seitakorvaan, Kulmungista on n. 12 km. Luusuan kanava rakennettiin ruoppaamalla kanava, Kulmungista, Luusuansaaren länsipuolelta, uuteen uomaan ja itäpuolinen pääuoma jäi, viisi kilometriä pitkäksi, Luusuanjärveksi. Järven pinnankorkeuden säännöstely hoidetaan, Neitilän pumppuasemalla.
Seitakorvan voimalaitoksen ja Luusuan kanavan rakentaminen vaikuttivat alueen vesistöön, ekosysteemiin ja kalakantoihin, erityisesti vaelluskalojen elinolosuhteisiin. Rakennushanke myös muutti merkittävästi paikallista elämää. Hanke tarjosi runsaasti työtä ja liiketoimintamahdollisuuksia ja toi uusia palveluita alueelle. Kylän osat yhdistävä Riippusilta ja uudet tiet mahdollistivat vapaan kulkemisen ja autoliikenteen sekä uudenlaisen yhteydenpidon muuhun
maailmaan. Asutus, ihmiset ja elinkeinot joutuivat kuitenkin sopeutumaan Kemijoen valjastamiseen usein myös suurin menetyksin.
Kemijoen vesistörakentamisen hanke oli aikanaan todella merkittävä insinööritaidon ja rakentamisen taidonnäyte. Luusuan kylän asukkaat pääsivät ja joutuivat osallistumaan tähän muutokseen monin tavoin. Rakennusprojektin vaatima työmäärä oli valtava joten sen toteuttamiseen osallistuneet työmiehet ansaitsevat meidän kaikkien kunnioituksen.
Luusuanjärven alueen kehittämisyhdistys ry on luonut tämän
vesistörakentamisen oleellisiin kohtiin Luusuassa vesistörakentamisen
historiasta kertovat tarina-ja kuvataulut joista muodostuu kokonaisuuden
avaava yhdistyksemme lanseeraama ”Marionin reitti”.
Tarina-ja kuvataulut sijaitsevat maastossa Kulmunki, Riippusilta,
Neitilän pumppuasema ja Tuulaniemen laavu.
Tervetuloa tutustumaan!