

Tervetuloa 17-19.7.2026 Luusuanjärven vesikasvillisuuden niittoprojektiin
Pidetään jatkossakin, yhdessä, talkoovoimin järvi hyvässä kunnossa. Olemme kunnostaneet Luusuanjärveä jo 20 vuotta.
Miksi:
Emme ole perineet vettä vanhemmiltamme, vaan lainanneet lapsiltamme.
Vesikasvillisuuden poisto on tuottanut erityisen hyvää tulosta. Meillä on hyväkuntoinen järvi, jonka virkistystaso on merkittävä.
Hyvinvoiva ja hoidettu järvi tarjoaa kaikille mahdollisuuksia mm. virkistykseen, uimiseen, kalastukseen ja vesiurheilun harrastamiseen. Mahdollisuudesta harrastaa avovesiuintia puhtaassa järvessä hyötyvät kaikki. Hyväkuntoinen ja kaunis järvi lisää alueen viihtyvyyttä, vetovoimaa ja kiinteistöjen arvoa sekä tarjoaa mahdollisuuksia uuteen yritystoimintaan. Kalastus puhtaassa hyvin hoidetussa järvessä samoin kuin muiden vesiurheilulajien harrastaminen paikallisella järvellä vähentää harrastusten kustannuksia ja tuo hyvinvointia kaikille.



’Niittoprojekti tarjoaa merkityksellistä tekemistä, yhteistyöllisyyttä, elämyksiä ja hauskoja hetkiä kaiken ikäisille ihmisille.
Jokainen pääsee osallistumaan voimiensa mukaan.
Talkooväelle on tarjolla kunnon ruokaa ja pullakahvit.
Lisätietoa: info@itäranta.fi
Tervetuloa mukaan
Mitä järvessä tapahtuu?
Järven säännöstely aiheuttaa Luusuanjärvessä nopeita ja suuria vedenkorkeuden vaihteluita, jotka johtavat rantojen kulumiseen ja eroosioon sekä rehevöitymiseen. Tämä heikentää rantojen kasvillisuutta ja eläimistöä sekä vähentää alueen virkistysarvoa.
Happikato kiihdyttää fosforin liukumista pohjasedimentistä veteen häiriten järven ekosysteemin tasapainoa. Liiallinen määrä fosforia tuhoaa pieneliöitä vaikeuttaen näin kalojen ja muiden vesieläinten ruuan saantia, jolloin herkimmät eläinlajit katoavat. Happikato lisää myös haitallista leväkukintaa ja mahdollistaa sinilevän leviämisen järveen.
Tältä me haluamme välttyä jatkossakin:



Miksi niittoprojekti?
Niittoprojektin aikana poistetaan niittämällä osasta Luusuanjärveä kasvustoa, joka rehevöittää järveä aiheuttaen kaloille ja muulle eläimistölle haitallista happikatoa.
Poistettavia kasveja ovat mm. ahvenvita, järviruoko, järvikorte, siimapalpakko ja ulpukka. Niitetty, rannoille kuljetettu. haravoitu niittöjäte kuljetetaan pois rannoilta, esim. hyötykäyttöön pensaiden ravinteiksi.
Siispä: Tervetuola mukaan ylläpitämään ja parantamaan pienen järven vedenlaatua, edistämään sekä ekologista tilaa ja varmistamaan vesistön monipuolinen virkistyskäyttö.
Veden merkitys korostuu ihmisten terveyden, ympäristön ja talouden kannalta, tästä yhdestä maapallon tärkeimmästä resurssista kannattaa pitää huolta. Tämän me ymmärrämme, osaamme ja voimme tehdä yhdessä voitavamme.


